Verrattuna viime vuoteen ja tämän syksyn sateisiin, kahden päivän mittaista lumimyrskyä lähes polvillaan kiittelee. On verratonta nähdä kuinka kaikki muuttui yhden vuorokauden aikana.
Maisema muuttuu lumen myötä, kuten muuttuu mielikin. Valoisampi ja avarampi on näkymä työmatkalla kun aura-autot ja traktorit ovat puskeneet tienvarsille polanteet ja risteyksiin lumikasat. Tuhannesti mieluummin otan tämän sohjon kuin sen alati märän, mitään imemättömän mustan maan, sanokoot kyynikot mitä tahansa.
Surulliseksi mielen painaa vain maantiepyöräilykauden siirtyminen toistaiselle tauolle. Ja vaikka vielä toissa sunnuntaina kävin mainiolla lenkillä, lienee siirtyminen sisäharjoitteluun on välttämätöntä. Siksi toissa perjantaina hankkimani tekniikkarullat ovat osoittauneet mainioksi hankinnaksi, joskin parin ensimmäisen harjoitteen loppuunsaattaminen oli pikemminkin onnetonta räpeltämistä kuin polkemistekniikan pitkäjänteistä hiomista ja kyllä, se touhu näytti juuri tältä, kun sen olisi pitänyt tietenkin näyttää tällaiselta.
/ Jussi-Pekka
