Näinä aikoina ei oikein uskalla toivoa mitään, ei edes jouluna, vaan pitää pelätä työpaikkansa, taloudellisen vakautensa ja terveytensä puolesta kuten kunnon tapakristityn tulee. Onneksi en ole ja toivon silti.
Yritin kasata tästä joulusta immateriaalista, mutta sitten pehmenin ja hankin joululahjan jos toisenkin. Hankittuihin lahjoihin kuului kuusi pulloa ranskalaista valkoviiniä jaettavaksi, teatteriliput ja katkoteräveitsi. Lisäksi olen hankkinut itselleni sen perinteisen joulukirjan, jonka pyysin kaupan neitiä paketoimaan kauniisti. Näin voin varmistua siihen, että jouluaattoon ladatut odotukset eivät tuota lahjan vastaanottajalle suurta pettymystä ja negatiivisia tunteenpurkauksia. Olen täydellisen varma, että lahja jonka annan itselleni tuottaa minulle suurta iloa!
Tavarattomasta joulusta muistuttaa myös Reverend Billy ja The Church of Stop Stopping. Vaikka Pastori Billyn äärimmilleen kehitetty kulutuskritiikki onkin suunnattu lähinnä amerikkalaisille kotimarkkinoille, luulenpa kanssasiskojen ja -veljen sydänalassa kirpoavan pientä pohdintaa näilläkin korkeuksilla. Ja syytä olisikin! Tapaninpäivän elokuvaksi suosittelen Morgan Spurlockin tuottamaa, Rob VanAlkemaden ohjaamaa ja Reverend Billyn näyttelemää elokuvaa,What would Jesus buy?
Olen kuitenkin sen verran turhamainen, että listaan parisen lahjaa, mutta yleishyödylliseen käyttöön:
* maailmanrauha olis kiva
* samoin maltillinen veropolitiikka
* ihmisten välistä suvaitsevaisuutta tulisi rakentaa
* hyviä pyöräilykelejä kaikille konkeloilla eteneville
* uusi maalivahti ja pelinrakentaja Tottenhamiin ovat aivan välttämättömiä
* mutta vasta FC Inter Turun pääsy Mestareiden Liigan lohkovaiheeseen täyttäisi kaikki toiveet!
/ Jipsukka
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti