Kevään klassikoita

Pyöräilykausi on nytkähtänyt liikkeeseen jo tovi sitten - isoilla pojilla, ei minulla niinkään.

Pariisi-Nizza, Milano-San Remo, Ronde van Vlaanderen, Gent-Wevelgem ja Paris-Roubaix ovat varmoja kevään vuokkoja. Niiden pullahtaminen p-2-p -kanavilta joko työpaikan koneen näytölle tai kotiläpprin ruudulle pakoittavat jo putsailemaan viimeisiä pölyjä omasta pyörästä. Vaikka käynnissä on ja on ollut mielenkiintoisia etappiajoja, niin keväänseen kuuluvat belgialaisessa kylmässä vesisateessa ajettavat yhden päivän ajot. Tänään ajettiin Gent-Wevelgem ja mieleni siirtyi niille liukkaille pikkuteille, mutta viimeistään ensi viikonloppuna ajettavan Paris-Roubaix'n jälkeen on itsekin päästävä ulos satulan selkään.

Juu. Syksyllä hankin sellaiset tekniikkarullat talviharrjoittelua varten. Jonkin verran on tullut poljettua, ei mitenkään erityisen paljon - laiskuus kun on vienyt useimmiten voiton. Viime aikoina nyt kuitenkin olen enemmän päässyt Mirandan selkään ja säätelemään ajoasentoa milli milliltä oikeampaan suuntaan.

Siis enemmänkin olisi talven aikana voinut treenata, mutta paino ei ole kyllä noussut - päinvastoin. Tupakan polttamisen lopettaminen ja hieman maltillisemmat elämäntavat ovat tukeneet harrastukset ulkokauden aloittamista ehkä hieman paremmasta fyysisestä lähtöpisteestä kuin koskaan aikaisemmin. Painoni on tippunut vuoden aikana (viime Vapusta) 89 kilosta 71,5 kiloon. Aika hyvin, eikö niin? Vaikka hieman vatsan kohdalta vielä pullottaakin, niin olo on aika mainio.

Olen asettanut itselleni täksi vuodeksi pari tavoitetta pyöräilyn uhteen. Toukokuun puolessa välissä haluan ajaa Viron ympäri - vajaat 700 kilometriä kahdeksassa päivässä.
Näytä suurempi kartta">Tässä kartta. Reitin olen jo katsonut valmiiksi syksyllä ja kun kävin helmikuussa Tallinnassa, hankin sieltä kunnollisen kartan matkaa varten. Suunnittelemani reitti kulkee Tallinnasta Haapsaluun, sieltä kohti etelää ja Pärnua, josta yhden stopin taktiikalla Tarttoon, Peipsijärven rantoja pitkin takaisin kohti pohjoista ja Rakvereen kunnes sieltä on tarkoitus konkeloida takaisin Tallinnaan. Pahimmat päivät, yli sadan kilometrin etapit ovat reissun kahtena ensimmäisenä päivänä - ne täytyy vaan klaarata joten kuten, että lyhyempinä reissupäivinä jaksaisi sitten nauttia enemmän polkemisesta ja maisemista. Tartossa lepopäivä.

Hieman, siis hieman vain, sitä harjoittelua ennen pyrkimyksiä tarvitaan. Tarkoitus olisi päästä ulkoharjoitteluun pääsiäisen pyhinä ja jatkaa pidemmämmän lenkin vetämistä viikonloppuisin, että matkoihin tottuisi. Ennen Tour de Vabariikiä olisi tarkoitus ajaa viikonlopun kotimainen kevätklassikko, eli Helsinki-Turku-Helsinki kahden päivän aikana - 175 kilometriä sivuunsa. Jos sen jaksaa, jaksaa potkutella myös veljeskansan luona viikon ajan.

Lisäksi. Kesälomien aikaan, elo-syyskuussa olen suunnittelut ajavani Gdanskista Triesteen, mutta siitä suunnitelmasta ei oikein uskalla puukataa, ennen kuin on käynyt Suomenlahden eteläpuolella kokeilemassa matka-ajoa.

Katsotaan.

/ Jipsukka