Hyderabadiin, Intiaan. Viikoksi työmatkalle. Siksi pahoittelut ystävät ja toverit, etten pääse osallistumaan kanssanne Kritiikin 50-vuotisjuhliin Turussa huomenna ja lauantaina, mutta tapaus kun on hieman force majeure –luokkaa. Töihin on mentävä, vaikka sitten Intiaan, mutta pitäkää todella hauskaa Turussa lajitovereiden seurassa.
Ei mahda mitään, mutta koska viime aikoina ei ole tullut paljoa kirjoiteltua tälle foorumille, niin kokeillaan nyt pienimuotoista matkapäiväkirjan tynkää.
Valmistelut on tehty. Toimistosihteeri varasi liput ja hotellin, eikä minun tarvinnut kuin pyytää kiinalaista kolleegaani tulostamaan ne. Helppoa kuin ensiaskeleet. Lisäksi on haettu viisumi, jonka sai turistiluokkaan puoleksi vuodeksi kerrallaan ja hintaa sille pätkähti vaivaiset 50 euroa. Toimitusaika viikko Katajanokan byrossa itse asioidessa. Pikaviisumin saa myös ”odotellessa”, elikkä saman päivän aikaan reilun kahdeksankympin hintaan. Palvelu siis hieman eri luokkaa kuin Venäjälle matkustaessa, jolloin passi lojuu kolmisen viikkoa leimauskoneen alla.
Lisäksi kävin Diacorissa päivittämässä rokotukseni ja otin varmuudeksi, kaiken mitä oli otettavissa. Sivistystä siis riittää taas. Lääkityksen suhteen olen hankkinut tarvittava allergia- ja astmalääkkeet ynnä varulta malaria-tabut ja vatsa-antibiootit. Ja koneeseen menevän käsidesin, maitohapot, ja… Hei, siis viikoksi tämä kaikki vaiva. Olkoonsa, olen hieman vainoharhainen näiden asioiden suhteen.
Lisävarusteiksi on hankittu kunnolliset korvatulpat ja rakkolaastarit. Rupioita en ole ehtinyt vielä vaihtaa, joskin niitä nyt saanee sitten hätätapauksessa vaikka lentokentältä, Frankfurtista tai juuri kolmisen viikkoa sitten avatulta Shamshabadin (Rajiv Gandhi International) lentokentältä.
Uusi kenttä piti rakentaa hieman keskustan sivuun, sillä lentoliikenne Hyderabadiin on lisääntynyt viime vuosien aikana räjähdysmaisesti, lähinnä IT-alan kovan vetovoiman vuoksi. Hyderabad on yksi etelän kovista teknokeskuksista yhdessä Bangaloren ja Chennain (Madras) kanssa. Turismiakin kuulemma alkaa jo olla ja mikä siitä ollessa, kun kaupungilla on tarjota kulkijalle vaikka mitä. Tämä brittiläinen saitti tarjoilee kohtalaisen alkuinfon ja tämä paikallinen taas sitten omanlaisensa, joskin hieman vanhemmasta Andhra Pradeshin maakunnan sivustosta oli myös hyötyä.
Historiapläjäystä Hyderabadista en jaksa tähän referoida; lukekaa vaikka Wikipediasta.
Muihin matkavalmisteluihin kuuluu kirjallisuuden lukeminen. Yleistä jaadaa Intiasta on tarjolla vaikka miten, mutta Hyderabadista nyt ei juuri lainkaan. Suomesta löytyy oikeastaan vain yksi (korjatkaa jos olen väärässä ja nopeasti!) kaunokirjallinen teos, joka sijoittuu Hydiin. William Dalrymplen White Mughals, jonka epäonnistuin hakemaan Opiskelijakirjastosta lainaan, koska olin unohtanut lainauslipukkeen kotiin. Dalrymplen sivuilta löytyy muutakin, hieman minun fav-genrestä ohimenevää matskua, mutta haetaan nyt se vielä huomenna lukulampun alle ja matkaan, jos vaikka saisi sen avulla nukuttua.
Sen sijaan päätin katsella yleisteokseksi Michael Woodin BBC:lle tekemää ohjelmaa The Story of India (Amazonissa kirjamuodossa ), jonka saisi imutettua Audiblen kautta äänikirjana. Onko kellään mitään tuntumaa tähän? Onko joku nähnyt sarjan tahi lukenut kirjan? Tuoretta tavaraahan (2007) tämä on, mutta jos joku olisi erehtynyt katsomaan/kuuntelemaan/lukemaan tuon, niin kommentti ennen downloadausta olisi paikallaan. Siitä mainio tuo Audible, että tavaraa voi kuunnella sitten sellaisen pienen soittimen kautta, vaikka sitten sen koko lentomatkan Länsi-Pietarista Hyderabadiin ja jää vielä aikaa muuhunkin lystiin, kun se koneessa kyyköttäminen on niin mukavaa…
Paikan päällä Hydissä on luvassa pitkiä työpäiviä yhteistyöyrityksen henkilökuntaa kouluttaessa. Viisi kahdentoista tunnin työpäivää ei tule riittämään siihen mitenkään, mutta jos päästäisiin vaikka oikeille raiteille, niin olisi jo aika bra. Työasioista ehdin naputella myöhemminkin, joten jääköön ne murheet loitommalle.
Onnistuin haalimaan jonkin verran vapaa-aikaa itselleni. Tulevana sunnuntaina pääsen kiertelemään Hyderabadia paikallisten kanssa – odotan mielenkiinnolla mitä tulee vastaan. Itse haluan syödä paikallista herkkua, eli Hyderabadi biryania. Ja vatsasi kiittää. Toivelistalle (not confirmed) on myös vierailu maailman suurimmalla filmistudiolla,josta pukkaa ulos tavaraa useammin kuin täkäläiset ohjaajat ehtivät lööppeihin. Mahtilaitos! Pakko päästä.
Lisäksi (confirmed) pääsen katsomaan 24.huhtikuuta Intian krikettiliigan testiä Deccan Chargers (Hyderabad) vastaan Jaipur, joka pelataan suhteellisen uudella ja suositulla Twenty20-pelitavalla. Kotijoukkueen areena on varmasti kokemus illan pimeinä hetkinä.
Odotan innolla tuota testiä. Tänään, ensimmäistä kertaa alkoi hieman mietityttää koko matka, mutta mennään vaan, sillä ei siinä muukaan auta.
En ole oikein viime aikoina jaksanut lueskella, ei ole tehnyt oikein mieli, eikä pääkään ole antanut siihen myötä. Niin, kirjoittamisesta nyt puhumattakaan, mutta kokeillaan nyt tällä kertaa taas saada molempia auki vaikka tämän blogin avulla.
kirjoittelemisiin,
Jipsukka
ps. You Tubessa pari heikkoa pätkää: Amazing Hyderabad ja Kana ylittää tien
--------------
pps. 18/04/2004
Norjalainen kollegani Trude ilmoitteli tänä aamuna, että olisi syytä ottaa hieman hyttyskarkoitetta mukaan, joten taidanpa koukata vielä kertaalleen apoteekin kautta ja hankkia sellaisen punakorkkisen Offin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti