Etäpäivä

Huomenna on pitkästä aikaa jälleen etäpäivä.

'Etäillä', 'olla etänä töissä' tai 'etäily' kuulostavat kovin kaukaisilta mielestäni. Kotona työskenteleminen on pikemminkin 'läheilyä' kuin 'etäilyä', sillä eihän silloin tarvitse mennä olemaan fyysisesti työpaikalla, vaan saa pidättytyä kotioloissa ilman sen kummempia paineita ulkonäöstään, roolistaan tai sanomisistaan.

Sitä saa kekkulehtaa tietokoneen näytön edessä pukeutuneena pelkkään kylpytakkiin, pesemättömin hampain, ruokoamattomassa sängessä - eikä kukaan siitä varsinaisesti pääse pahastumaan. Ei tarvitse sukia hiuksiaan ojennukseen, ei tarvitse miettiä normitettuja käyttäytymissääntöjä, eikä hymyillä tekopyhästi ihmisille joita ei oikeastaan tunne lainkaan, eikä paljoa välittäisi tunteakaan.

Etäpäivänä saa oikeastaan vaan olla oma sulkeutunut itsensä, kiroilla puolialastomana maailman pahuutta, kaikkia elämässä kokemiaan vääryyksiä ja tehdä siinä samalla työtänsä ihan yhtä tehokkaasti tai tehottomasti kuin konttoritiloissakin, mutta paljon mukavammin. Kivaa on tällainen 'läheily'.

/ Jussi-Pekka