---
Työkulttuureissa on tosiaan eroja. Ensimmäinen on se, että täällä aloitetaan myöhempään. Olin sanonut monesti, että saatan aloittaa työni jo aamulla kuudelta, koska se vaan joskus on järkevää. Kommenttini jälkeen paikalliset kollegani olivat ensin hiljaa ja sanoivat sitten, että me teemme töitä vastaavasti hieman pidempään illalla. Olin kinunnut, että jos aloittaisimme jo aamulla yhdeksältä tehokkaana ja protestanttisina. Sehän ei tietenkään käy päinsä, sillä paikallinen aspa avaa ovensa vasta noin puoli yhdeltätoista. Tyhmä protsku!
Vastaanotto oli kuitenkin lämmin: täppää otsaan, kukkia, kahvia, onnentoivotuksia ja halauksia. Tosin minä en osannut suhtautua siihen samalla lämmöllä kuin paikalliset. Hieman harmittaa, mutta minä olenkin tyhmä protsku.
Sain oman työhuoneen, johon oli hankittu ilmeisesti meitä kalpeakasvoja varten tuuletin ja ikkunakin auki, että ilma kiertäisi. Olen hieman erillään muista toiminnoista, erityisesti koodausporukasta, jotka työskentelevät alakerrassa sellaisessa junan tupakkikopinkokoisessa ja –hajuisessa luukussa. Että ne työterveysviranomaiset taas kiittäisivät kun olisivat opintomatkalla täällä.
No, kymmenestä saakka olen nyt toimistolla notkunut. Uuden työkalun asentamisessa tuntuu olevan hieman klappia, kun työntekijöillä ei ole oikeuksia asentaa mitään koneelle, joten kaikki työ seis ja IT-osasti runnomaan kaikki softaa sisään päivityksien kera. Kestää, kestää, kestää…
Sillä aikaa kun IT-osasto väänsi kampea, pidin Noksun core-koulutuksen ja kertasin metodologiaa. Kolme tuntia. Lounas läheisessä ravintolassa vaihtui kiireen vuoksi Subbarin Italian B.M.T. –patonkiin, joten ei mennyt se ihan pulkkaan - joskin vatsani kiittää valintaa. Alkuilta ja ilta on mennyt paikallisten tiimikoordinaattoreiden seurassa – on väännetty työtavoista, laaduntarkkailusta, työn organisoinnista pitkän kaavan mukaan. Kaikesta on hyvä antaa esimerkki, jos ei suoraan powerpointtina, niin ainakin omakohtaisen kokemuksen kautta. Ja tämä asia pitää toistaa useaan otteeseen.
Lisäksi toivon, että olisin saanut jo matkalaukkuni hotlaan. Saisi ainakin kameran mukaan ja otettua kuvia, jos ei muuta.
Huomiseen siis.
3 kommenttia:
Intianblogitustasi on mainio lukea.
Toivottavasti ehdit töiden lomassa jossain vaiheessa siemailemaan gin-toniccejakin hellehattu päässä (mutta et kuitenkaan ampumaan tiikereitä elefantin selästä).
Kirjoittelemisiin.
Heippa! Mahtavaa lukea kokemuksistasi siellä omien vastaavien jälkeen. Meillä tosin oli matkatavarat mukana eikä kävelty linnunkakassa... Toivotaan, että matkalaukku saapuu pian. Pidä hauskaa!
Mainiota ja tapahtumarikasta matkakommentointia jonka myötä mukava etämatkailla mukana. Ilmeisen hyvin olet jo sukeltanut kaiken sen ihmismylläkän, pakokaasupilvien ja kuminkäryn maailmoihin.
Toivottavasti sulle jää siellä varsinaisten työrupeamiesi lisäksi aikaa ja puhtia myös ihan omille reiteillesi. Hindutemppelien ja moskeijoiden keskenään tyystin erilaisissa maailmoissa olit jo piipahtanutkin (esim. ne moskeijathan tarjoavat huikean esteettisyytensä lisäksi myös rauhaisia ja upeita hengähdysmahdollisuuksia kaiken sen muun kylillä päälle vyöryvän paahdon keskellä ja jos niiden ylväiden sikhien laitoksia kohdille osuu niin..).
Mielenkiintoisia ja mukavia löytöjä päiviisi siellä!
'tuuletin'
Lähetä kommentti