lauantai 5. heinäkuuta 2008

Le Tour 2008


Maailman hienoin (ja doupatuin) urheilutapahtuma alkaa tänään jälleen. Legendaarinen Tour de France on mielestä urheilukilpailu ylitse muiden. Tänä vuonna, valitettavasti, olen Eurosportin tavoittamattomissa, joten joudun seuraamaan kilpailua verkossa: http://www.letour.fr/2008/TDF/LIVE/us/100/videos.html tai p2p-kanavien avulla verkosta.

Tässä hieman kilpailun historiasta: http://www.letour.fr/2008/TDF/COURSE/us/histoire_home.html Lisäksi suosittelen kaikille luettavaksi Georges Vigorellon artikkelia The Tour de France Pierre Noran toimittamassa teoksessa Realms of Memory. The Construction of the French Past. II Tradition.

Poikkeuksellista tämän vuoden Tourilla on se, että kisa ei ala aika-ajolla vaan 197,5 kilometrin etapilla Brestistä Plumeleciin, mikä tarkoittaa hieman aikaisempaa tasaisempaa kilpailun alkua, joka tiputtaa kiriajajia pois jo alkuvaiheessa.

Mielenkiintoisia ovat myös asetelmat kisan voittajan nimeämiseen. Australian Cadel Evansin nimi on mainitttu tässä yhteydessä useaan otteeseen, mutta uskon myös Valverden,
Menšovin ja yllättäen O'Gradyn ja toisen Caisse d'Epargnen polkijan Oscar Pereiron olevan korkealla lopputuloksissa. Hyvältä näyttää myös ranskalaisten puolesta, sillä pitkästä aikaa ranskalaisella kilpailijalla, Christophe Moreaulla on erinomaiset mahdollisuudet voittaa kilpailu.

No, se nähdään kolmen viikon päästä Pariisissa, miten kävi, mutta tässä pieni tunnelmapläjäys historiasta: http://www.youtube.com/watch?v=N3uP_IQeyII

Ei onnea , vaan menestystä!

4 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Lepopäivät on hankalia, hajoaa hyvä rytmi ihan täysin :). Ootko jo päässyt ajamaan Olmoa?

Lukulamppu kirjoitti...

Juu. Muutaman päivän ajan olen sotkenut sillä menemään. Intoa on yllättäen enemmän kuin malttia, mutta hauskaa kuin elämä itsessään, ellei jopa parempaakin ;-)

Tulin juuri taas lenkiltä ja olen yrittänyt keskittyä ihan perusasioihin, kuten ajoasentoon, polkemiseen, istuimen korkeuden säätöön, vaihtamiseen, liikennekulttuuriin ja tietty lukkopolkimiin. Nurin on käyty, joten sekin kaste on tullut otettua.

Jostain kumman syystä minulla puutuu jalat, jalkaterät ja -pöydät ajaessa, eikä se tunnu kivalta. Klossit ovat kiinni siinä ukkovarpaan nivelen kohdalla - siirtäisinkö taaksepäïn? Auttaisiko se? Ovatkohan kengät liian pienet vai onko tämä vain totutteluasia? Sano sinä, kokeneempana.

Touria on tullut seurattua taas (työnantajan ajalla, hei vaan!) ja olen hieman pettynyt Caisse d'Epargnen toimintaan ja tämänpäiväiseen Pereiron luovutukseen. Siinä olisi ollut hyvä sauma ottaa kapun rooli Valverdeltä ja laittaa tallin nokkimisjärjestys uusiksi. Toisaalta SD-S:n ajajat ovat olleet upea piristysruiske, jos tuota termiä saa tässä yhteydessä edes huonoa huumoria viljellen käyttää ;-)

Minna Uu kirjoitti...

Hejsan,
Klossin siirtäminen taaksepäin vaikuttaa enimmäkseen mm. siihen, paljonko käytät pohjetta pyörittäessäsi. Eli syyttäisin jalkaterien puutumista a) kokemuksen vajavaisuudesta b) kengistä.

Voit yrittää paikallistaa puutumiskohdan, eli sen painavatko kengät jostain tietystä kohdasta erityisen paljon. Jos näin on, voi kenkää yrittää venyttää ko. kohdasta esim. lämpöpuhallinta käyttäen (täälläkin on kikkailtu noin joskus). Siinäpä päällimmäiset kikat, jotka tulee mieleen.

Ja voi hitsi, kun ne Sastren ja Freiren muksut oli söpöjä palkintopallilla niissä pikkuajopaidoissa:). Onnistuitko vahtaamaan koko l'Alpe d'Huezin etapin?

Lukulamppu kirjoitti...

Työt häiritsivät hieman l'Alpe d'Huezin seuraamista - katsoin sen streamilta sen minkä pystyin. Sastren irtioton ehdin näkemään, mutta melkein koko viimeinen 10 meni ohi. Olipa loppujen lopuksi hieman tylsähkö Tour, joskin oli ihan oikea voittaja - loppuejen lopuksi. En olisi voittoa Evansille kahdella aika-ajolla oikein suonut, kun sen lokitteli muiden beesissä vuoristossa. Tasaista oli ja ihmekös tuo kun aineet ovat toivottavasti kärkikuskeilta kadonneet ruokavaliosta - toivoa sopii.

Valverde oli suuri pettymys, lieko kunto jo tälle vuodelle kadonnut ja sitten kun Pereirokin loukkaantui, niin ei tullut enää ihan huipputukeakaan. CSC oli kuitenkin niin ylivoimainen, että voitto meni oikeaan paikkaan. Schleckien aika tulee myöhemmin.

Siirsin hieman klosseja ja tuntuma parani. Jalkojen puutuminen on myös vähentynyt, minkä uskon johtuvan jakojen tottumisesta kenkiin ja polkemiseen.

Jokaisella lenkillä oppii aina uutta. Ajoasento on nyt jo pikkuhiljaa löytynyt, mutta vaihtamisen ja vaihteiden kanssa tuntuu olevan nyt enimmät pulmat. En oikein osaa pitää ajorytmiä tasaisena, joskaan en mitään kadensseja ole tarkkaillutkaan, saatikka edes mitannut. Pitäisi oppia polkemaan tasaisesti ja oikein. Siihen mennee vielä aikaa, joten en ole siitä niin huolissani. Malttia homma vaatii, intoa tuntuu olevan hieman liikaa edelleen. hauskaa puuha kuitenkin on - ehdottomasti!