07/06/2012 Bauhaus-kierros, (2/2) Dessau

Saavuimme jo keskiviikkoiltana Weimarista Dessauhun. Tarkoituksena oli yöpyä Bauhaus-kompleksissa, yhdessä majoituskäyttöön tarkoitetussa ja lähes alkuperäiseen kuosiinsa entisöidyssä opiskelija-asunnossa. Kyseessä oli siis matka kohti kokonaisvaltaista Bauhaus-elämystä.

Kun Bauhaus syntyi Weimarissa, niin Dessaussa Bauhaus kasvoi täyteen mittaansa, toteuttamaan ohjelmaansa kaikin muodoin ja keinoin. Ensimmäinen todiste tästä kaiken läpäisevästä taidekoulun ajatuksesta on se, että Bauhaus-kompleksi itsessään edustaa koulunsa ideologiaa, ollen sen täydellinen manifestaatio. Kuten ensimmäisen Bauhausin aikaiset taidekoulun tilat niin myös tämä rakennus on palautettu osittain toteuttamaan alkuperäistä tarkoitustaan. Tiloissa opiskelevat paikalliset muotoilunopiskelijat, joskin suurin osa kompleksista on pyhitetty Bauhausin historialle useiden näyttelytilojen myötä. Lisäksi rakennuksessa toimii mainitsemani majoituksen lisäksi iso kahvila-bistro sekä museo- ja kirjakaupat, eli kaikki mitä kokonaisvaltaiseen Bauhaus-kokemukseen tarvitaan.

Varsinaisen Bauhaus-kompleksin lisäksi lähialueilla on useita taidekouluun liittyviä arkkitehtonisia nähtävyyksiä. Walter Gropiuksen suunnittelemat Bauhausin opettajille (professoreille) tarkoitetut asunnot (Meisterhäuser) ja Elben rannalla, aivan viehättävällä, joskin iltamyöhään perille kävelleelle hyvinkin etäällä oleva Kornhaus, joka valitettavasti oli yhtä lailla suljettuna kuin pikaisen remontin tarpeessa.

Näiden Bauhausia lähettyvillä olevien kohteiden lisäksi myös eteläinen Dessau tarjoaa mielenkiintoisen arkkitehtuuri kävelykohteen Walter Gropiuksen luomaan kaupunginosaan, Siedlung Törteniin, missä sijaitsee 340 tyyppirakennettua modernististia taloa sekä muutama muu erikoisuus. Ohjelmaa siis Dessaun Bauhaus tarjosi Weimariin nähden yllin kyllin.

Meidän vierailumme aikana Bauhausissa esiteltiin Marcel Breuerin elämäntyötä laajassa ja hyvin valmistellussa näyttelyssä. Breuerin töiden kautta avautui mielenkiintoinen retrospektiivi, ajanjakso, joka kattoi muotoilun ja suunnittelun historiaa aina 1920-luvulta 1970-luvulle. Samalla pystyimme vertaamaan kotimaisen tuotannon ja muotoilun kehitystä Breuerin töiden rinnalla. Lisäksi saimme kokeilla istumista Breuerin suunnittelemissa tuoleissa, sekä vanhoissa alkuperäisissä että uustuotannossa olevissa. Ja jos etsit sijoituskohteita, niin Breuerin suunnittelemia huonekaluja voi tilata hesseniläisen Thonet-huonekalutehtaan katalogista.

Itselleni Breuerin näyttelyn, ja miksei koko Bauhaus-vierailunkin, isoin huomio (tiedän, ettei se ole kovin originelli) oli se, että sain vierailuni kautta vakuutuksen kahdelle asialle. Ensimmäinen on se, että tämä muotokieli, joka on Bauhausista lähtöisin, on keskeinen osa myös minun visuaalista maailmani, minun arkeni muotokieltä. Olen elänyt suurimman osaa elämästä tässä kielessä ja rakenteessa, ja siksi täällä näkemäni asiat ovat minulle läheisempiä kuin mitkään muut tyylit. Synnyinkaupunkini Kajaani ei ole Bauhaus, mutta kaupunginarkkitehti Eino Pitkäsen muotokieli jo 1930-luvun lopussa on samasta sukupuusta. Tunnistan tämän kielen omakseni. Kun asuin yhden yön Walter Gropiuksen 1920-luvulla suunnittelemassa opiskelija-asunnossa, palasin usein ajatuksissani aikaan, jolloin sain asua Turun Ylioppilastalo C:ssa, jonka oli suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti Erik Bryggman. Vaikka rakennuksilla on ikäeroa ainakin se 40 vuotta, niin nämäkin kaksi asuntolaa ovat samaa maata ja sukua toisilleen muotokielensä ja ajatuksiensa kautta.

Toinen huomio, mikä jäin (taas) miettimään jälleen modernismia ja funktionalismia tarkastellessani (ks. mm. aikaisemmat blogikirjoitukset Brnon funktionalismista huhtikuulta 2007 ja marraskuulta 2011) on niiden suhtautuminen suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Se mitä Bauhausissa tehtiin ja innovoitiin 1920-luvulla, tulee luoksemme hyvin pian – käytännössä samaan aikaan, yhtä aikaa. Tuntematta asiaa mitenkään syvällisemmin, niin joskus tuntuu siltä, että juuri tuolloin sotienvälisenä aikana suomalainen muoto oli lähimpänä eurooppalaista keskustelua. Sitä ennen ja sen jälkeen, etäisyytemme taidesuuntien kovaan ytimeen tai kehityksen kärkeen on kasvanut. Mutta tämä on nyt vain maallikon mielipide ja näkemys. Yhtäläisyyksiä Bauhausin ja Suomen välillä on paljon. Niin paljon, että aina ei tiedä kuka oli idean isä tai äiti. Vakavasti sanottuna, muotoilijoilta voisi joskus edellyttää samaa lähdekriittistä otetta mitä joudun itse harjoittamaan omassa historioitsijan työssäni: jokainen lainaus, tulkinta ja argumentti on perusteltava osoittamalla tiedon alkuperä ja erityisesti puolisoni on ollut sitä mieltä, että olisihan se muotolainan alkuperäkin joskus hyvä osoittaa.

***

Rakas harrastukseni, polkupyöräily, liittyy tähänkin tarinaan, tietenkin, sillä onhan polkupyörä mitä bauhauslaisin esine. Edellä mainitsemani Marcel Breuer hankki ensimmäisen polkupyöränsä asuessaan juuri Dessaussa. Tarkkaillessaan polkupyörän rakennetta ja muotokieltä, hän ihasteli polkupyörän taivutettua teräksistä ohjaustankoa ja hänelle syntyi ajatus yrittää tehdä samaa huonekalumuotoilussa. Polkupyörä siis toimi inspiraation lähteenä Breuerin suunnittelemalle teräsputkirunkoiselle Wassily-tuolille. 

***

Lopuksi vielä kuvakavalkaadi Dessaun Bauhaus-kohteista. 

 Bauhaus-kompleksin opiskelija-asuntojen siipi

 Kornhaus Elben rantapenkereellä iltamyöhään

Vuonna 1976 jälleen pystytetty kerrosten välinen lasiseinä

 

Oppilaitokse portaikkoa sisältä ja Walter Groupiuksen johtajan huone

 Aulan ja ruokalan teknisesti edistynyttä valaistusta

Marcel Breuerin huonekaluja ja sisäportaikkoa Feiningerin Mestaritalossa

 Klee/Kandinsky -mestaritalon julkisivua ja portaikkoja

 Siedlung Törten eteläisessä Dessaussa

Konsum-rakennus Törtenissä muistutti hämmästyttävällä tavalla Åbo Akademin Boktornetia. 

Nykyään Konsumissa toimii infokeskus, missä voi tutustua alueen historiaan yksityiskohtaisesti. Sieltä pääsee myös päivittäisille Törtenin alueen opastetuille arkkitehtuurikävelyille.