Jos edelliset kolme päivää olivatkin tuntuneet siltä, että kaikki on hieman sekavaa ja asiat eivät luonnistu haluamallani tavalla, niin tänään oli aikaa ottaa edellisten päivien sekaannuksia takaisin hyvinä asioina.
Sain nukuttua aamulla pitkään, yli kahdeksaan paikallista aikaa, mikä antoi ilmeisesti lisää energiaa seilata omien asioiden perässä. Kun olin herännyt ja syönyt aamupalan, päätin vasta sitten mitä teen tänään, mutta samalla päätin että teen sen mitä teenkin ihan rauhallisessa tahdissa, ilman kiirettä. Ja koska olin ylittänyt vuokra-asuntoni verkkoyhteyden datansiirto limiitin, niin se yhteys ei olisi uudelleen käytössä ennen kuin perjantaina. Päätin mennä aamupäiväkahvien kautta Kansalliskirjastolle selaamaan kuuluisan historioitsijan, S. F. Platonovin, valtavankokoista arkistoa, sillä olin saanut paikallisilta arkistonhoitajilta vinkin, että siellä saattaisi olla tutkimusaiheeseeni istuvaa materiaalia. Platonov on siinä mielessäkin mielenkiintoinen venäläinen historioitsija, että hänen Venäjän historiansa käännettiin suomeksi 30-luvulla. Ja kas kas, Pekka Toikan käännöksen tarkastajana on kuin onkin toiminut J. J. Mikkola. Ja molempia, niin Mikkolaa kuin Platonovia yhdistää ainakin yksi seikka: osallistuminen venäläisten tiedemiesten avustamiseen 1920-luvun alussa.
Valitettavasti Platonovin kokoelman huikean yksityiskohtaisesta ja laajasta luettelosta (yli 3700 kansiota!) ei löytynyt kirjeenvaihtoa suoraan suomalaisten tieteentekijöiden kanssa, mutta sen sijaan KUBUa koskevaa ja KUBUssa toimineiden henkilöiden kanssa käytyä kirjeenvaihtoa kokoelmassa on vaikka kuinka - kaikki se ei välttämättä ole aiheeni kannalta olennaista aineistoa, mutta olen varma, että kun huomenna perjantaina pääsen lukemaan tilaamaani aineistoa, niin alkuviikon tuskailut ja hermoilut jäävät taakse ja saan yhden uuden näkökulman aiheeseeni. Kun pääsin Publitskan Käsikirjoitusosastolta pois vajaata kolme, olin hyvillä mielin ja päätin noudattaa aamulla päättämääni linjaa hötkyilymättömyydestä ja menin nauttimaan kannullisen teetä ynnä makean leivoksen yhteen lempparikahviloistani, Abrikosoviin.
***
Kävin vielä tovin Tiedeakatemian kirjastossa tilaamassa luettavaa itselleni, mutta hyvä sää ulkona veti puoleensa ja lähdin vajaata viisi vielä nauttimaan auringonsäteistä. Kävelin Vasilinsaarelta Sportivnajan metroasemalle, sillä huomasin eilen että Amiraaliteetin luokse oli avattu uusi metroasema (28. joulukuuta 2011) ja halusin käydä katsomassa, millainen se olisi tyyliltään. Mikään ei pettänyt - kuvaaiheet ja toteutus on täydellisen konsekvenssi 1960-luvun asemien toteutuksien ja tyylilajien kanssa. Alla ensimmäinen kuva Sportivnajan aseman mosaiikista, loput Admiraltejskajan upouudelta asemalta. Tosin, pitää muistaa, että Sportivnajakin on aika uusi, avattu v. 1997, mutta tyyli ei petä.
***
Ensi kerralla - huomenna - hieman lisää kirjastoista, kummastakin, niin Tiedeakatemian kuin Kansalliskirjaston palveluista ja anneista.
/ Jussi-Pekka
Sain nukuttua aamulla pitkään, yli kahdeksaan paikallista aikaa, mikä antoi ilmeisesti lisää energiaa seilata omien asioiden perässä. Kun olin herännyt ja syönyt aamupalan, päätin vasta sitten mitä teen tänään, mutta samalla päätin että teen sen mitä teenkin ihan rauhallisessa tahdissa, ilman kiirettä. Ja koska olin ylittänyt vuokra-asuntoni verkkoyhteyden datansiirto limiitin, niin se yhteys ei olisi uudelleen käytössä ennen kuin perjantaina. Päätin mennä aamupäiväkahvien kautta Kansalliskirjastolle selaamaan kuuluisan historioitsijan, S. F. Platonovin, valtavankokoista arkistoa, sillä olin saanut paikallisilta arkistonhoitajilta vinkin, että siellä saattaisi olla tutkimusaiheeseeni istuvaa materiaalia. Platonov on siinä mielessäkin mielenkiintoinen venäläinen historioitsija, että hänen Venäjän historiansa käännettiin suomeksi 30-luvulla. Ja kas kas, Pekka Toikan käännöksen tarkastajana on kuin onkin toiminut J. J. Mikkola. Ja molempia, niin Mikkolaa kuin Platonovia yhdistää ainakin yksi seikka: osallistuminen venäläisten tiedemiesten avustamiseen 1920-luvun alussa.
Valitettavasti Platonovin kokoelman huikean yksityiskohtaisesta ja laajasta luettelosta (yli 3700 kansiota!) ei löytynyt kirjeenvaihtoa suoraan suomalaisten tieteentekijöiden kanssa, mutta sen sijaan KUBUa koskevaa ja KUBUssa toimineiden henkilöiden kanssa käytyä kirjeenvaihtoa kokoelmassa on vaikka kuinka - kaikki se ei välttämättä ole aiheeni kannalta olennaista aineistoa, mutta olen varma, että kun huomenna perjantaina pääsen lukemaan tilaamaani aineistoa, niin alkuviikon tuskailut ja hermoilut jäävät taakse ja saan yhden uuden näkökulman aiheeseeni. Kun pääsin Publitskan Käsikirjoitusosastolta pois vajaata kolme, olin hyvillä mielin ja päätin noudattaa aamulla päättämääni linjaa hötkyilymättömyydestä ja menin nauttimaan kannullisen teetä ynnä makean leivoksen yhteen lempparikahviloistani, Abrikosoviin.
***
Kävin vielä tovin Tiedeakatemian kirjastossa tilaamassa luettavaa itselleni, mutta hyvä sää ulkona veti puoleensa ja lähdin vajaata viisi vielä nauttimaan auringonsäteistä. Kävelin Vasilinsaarelta Sportivnajan metroasemalle, sillä huomasin eilen että Amiraaliteetin luokse oli avattu uusi metroasema (28. joulukuuta 2011) ja halusin käydä katsomassa, millainen se olisi tyyliltään. Mikään ei pettänyt - kuvaaiheet ja toteutus on täydellisen konsekvenssi 1960-luvun asemien toteutuksien ja tyylilajien kanssa. Alla ensimmäinen kuva Sportivnajan aseman mosaiikista, loput Admiraltejskajan upouudelta asemalta. Tosin, pitää muistaa, että Sportivnajakin on aika uusi, avattu v. 1997, mutta tyyli ei petä.
***
Ensi kerralla - huomenna - hieman lisää kirjastoista, kummastakin, niin Tiedeakatemian kuin Kansalliskirjaston palveluista ja anneista.
/ Jussi-Pekka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti