tiistai 15. marraskuuta 2011

15/11/2011 Smog on the water

Rva Měšťánková on loistava! Kun menin tänään Kansallisarkiston tutkijasaliin, oli hän odottamassa minua, oitti ystävällisesti ja huumorilla minut vastaan, päivitti tietoni tietokantaan, kyseli perheen kuulumiset ja miten nykyään voin. Kuulemma herra Harakiri on jäänyt ikuisesti hänen mieleensä syksyltä 2002, jolloin edellisen (ja ainoan kerran), vierailin Chodovin arkistoalueella ja nimenomaan Kansallisarkistolla.

 
Chodovecin arkistokompleksi yhdestä kulmasta

Pidän tästä paikasta ja erityisesti sen kanttista, jossa voi ostaa leivän ja juuston erikseen. Niin, siis juusto tai esim. makkara voidaan asiakkaan niin halutessa (siis arkiston kanttiinissa) siivuttaa, jotta asiakas voi valmistaa itselleen mielusen voileivän. Oli pakko kokeilla kahvitauolla. Ja toisekseen, alkoholinmyynti on sallittua. Viinejä ja olutta on valikoimassa, jos vaikka verenpainetta pitää tasata. Ja nikotinistitkin on otettu syksyllä 2001 avatussa arkistokompleksissa huomioon, sillä heille on varattu oma tupakoimistila. Siis periaatteessa, täällä voisi syödä rasvaista juusto-salami-voikkaria ja huuhdella se alas punaviinillä ja vetää rööki päälle. Aivan loistavaa palvelua!!! Jouduin vain hekumoimaan ajatuksella syödessäni voikkaria, sillä tupakoinnin olen lopettanut ja toisaalta en myöskään pysty keskittymään kirjallisiin töihin jos olen ottanut yhdenkin alkoholiannoksen. 

Mutta arkiston aineistot oli se syy, miksi tänne ylipäänsä tulinkin. Rva Měšťánkován vastaanotto sai minut tuntemaan tärkeäksi, toivotuksi vieraaksi ja sainkin nopeasti käsiini Ulkoasianministriön aineiston koskien Pomocná ruská akcea. Yli neljänsadan kansion aineisto vuosilta 1920-1939 on minulle tällä erää liian iso pala purtavaksi, mutta pari tuntia selailtuani arkistoluetteloa, sain valittua viisitoista arkistokansiota, jotka koskevat joko a) Tsekkoslovakian action russe -politiikan alkuvaiheita, ennen kuin siitä oli tehty ohjelmallinen julistus, b) yhtymäkohtia Kansainliiton Nansenin-komiteaan tai c) Zemgorin ylläpitämiin Rajantakaisen Venäjän arkistoon ja kirjastoon ennen vuotta 1924. 

 
Näillä mennään, sanoi entinen autokauppias.

Myönnetään. Tänne olisi pitänyt tulla aikaisemmin tällä reissulla, mutta kun ei niin ei. Tiesin, että se aineisto on täällä, mutta mielessäni olin priorisoinut muuta materiaalia.  Ehkä olisi pitänyt kuitenkin käydä lukemassa tämä kokonaisuus ihan alkuun, mutta nyt on jo hankittu vääränkokoset housut, joten ne saavat kiristää kunnes laihdun. Ja eihän se kirves vielä kokonaan siellä kaivossa ole, sillä ehdin lukea 15 kansiollista tavaraa ja olen vakuuttunut, että niissä riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa. Ja jos hyvin käy, niin olen perjantaina jälleen askeleen lähempänä kokonaistulkintaa suomalaisten slavistien tieteellisistä ja poliittiisista verkostoista 1921-1925.

***
Inversio ja savusumu alkavat jo tökkiä - kaikkialla haisee rikillle, silmiä kirvelee, nenä on tukossa ja ihmiskunta ajaa itseään lopulliseen tuhoon. Päivän retki keskustan kattilanpohjan laidoille ja Chodovin arkistoille tuntui itse asiassa siltä kuin olisi vaihtanut ilmanalasta toiseen. Sumua oli, mutta ei sentään smogia niin paljoa. Tässä esim. iDnesin uutinen ja kuvia poikkeuksellisen matalalla olevasta inversiosta. Ja vaikka noissa kuvissa on japanilaisia maskeineen, niin todellisuus täällä on ihan oikeasti kohtuullisen paha. Tänään kun aamulla kävin ennen Kansallisarkistoa UM:n arkistossa, niin eksyin hetkeksi Letnán puistossa kun suuntavaistoni meni sekaisin. En esim. nähnyt mihin suuntaan puistoa halkovat jalkulkukäytävät johtivat. Näkyvyyttä Vltavan päällä oli ehkä 200 metriä aamukahdeksan aikaan ja puoli tuntia myöhemmin, kun katsoin Linnavuorelta alas kaupunkiin, en nähnyt sitä. Jos muistaisin, niin siteeraisin tähän Olli Jalosta kirjassa Yhdeksän pyramidia ja erästä Alpo Ruuthiin matkakuvausta (en muista enää kuolemaksenikaan mikä se teksti oli), joissa he molemmat kertovat 1980-luvun alun Praha-kuvauksissaan, että ovat vakuuttuneita siitä, että tämä kaupunki vielä kerran tukehtuu saasteisiinsa. Nyt tuntuu siltä, että näin on tosiaan käyvä. 

/ Jussi-Pekka

2 kommenttia:

Jussi-Pekka kirjoitti...

Tuossa on eiliseltä vielä tästä pahenevast tilanteesta reportaasia.

Johanna kirjoitti...

Sama rouva Mestanskova palvelee minuakin. Jos vielä käyt, niin kerro terveiset minulta. Aivan mahtava tyyppi ja kielitaitoinen.