PNP:n Kirjallisuusarkisto sijaitsee mainiossa paikassa - Strahovin luostarissa. Parasta nuhjuisessa ja ei-modernin työhuoneessa on näköala, joka voittaa mennen tullen Teollisuuskatu 23-25 B-siiven neljännen kerroksen sisäpihalle aukeavan näkymän. Vertailevan otoksen tuominen julkiseksi olisi rikos, joten tyydyn antamaan pienen otteen tämänhetkisen työtilani maisemasta:
Ah!
Työn rytmiin pääsin kiinni ihan mukavasti ja nyt juuri äsken kun siirsin kuvia kameran muistikortilta matkakovolle, niin makustelin päivän antia. Ensimmäisenä päivänä tuskin tulee reissun parasta saalista, tuskin tänäänkään, mutta hyviä langanpäitä kurottavaksi, joita yhdistämällä suomalaisiin lähdeaineistoihin pääsee jo jotain argumentoimaankin.
Oman lähiajan töiden kannalta oli tärkeää löytää V. J. Mansikan ja J. Polívkan kirjeenvaihto, vaikka siinä ei nyt paljastunut mitään ihmeellistä tai mystistä - sain vakuutuksen tietyille hypoteeseilleni ja hyvä niin. Isompi juttu oli se, että J. Polívka oli Kaarle Krohnin kanssa kirjeenvaihdossa melkein päivälleen kolmekymmentä vuotta, vuodesta 1902 vuoteen 1932. Vähemmilläkin matskuilla ja sisällöillä on tieteenalansisäistä kirjeenvaihtoa julkaistu, joten pitää miettiä mitä tämän aineiston kanssa nyt tekee. Tutkija-minälle kirjeenvaihto kuitenkin kertoi, että suomalais-böömiläinen kulttuuris-poliittinen yhteistyö rakentui kansallisen heräämisen siivittämänä ennen kaikkea kansanrunoudentukimuksen kautta - kulkien Runebergista, Karl Collanista ja Antti Jalavasta aina Mansikkaan ja Kiparskyyn saakka. Tätä pitää pureskella jatkossa lisää.
***
Minä onneton kävin kirjakaupassa. Mukaan tarttui Urbanin uusin, Balabánin ylistetty novellikokoelma ja tietty Jáchym Topolin Chladnou zemí, jota en ole vielä ehtinyt lukaista, kuten en ole ehtinyt vielä tarttua Petra Soukupován tuotantoonkaan. Soukupová nousi "pinnalle" sen jälkeen kun muutin Prahasta takaisin Suomeen, joten hänen ensimmäinen teoksensa meni minulta täysin ohitse. Sen sijaan kakkos-teos, Zmizet, oli jo kaikkien huulilla ja palkittiinkin viime vuoden paikallisella Finlandialla, Magnesia Literalla.
Urban, Balabán, Topol ja 2 x Soukupová
No, nyt tämä FAMUsta valmistunut käsikirjoittaja ja kirjailija tuntuu olevan joka paikassa ja reilu kuukaisi sitten hän julkaisi uuden teoksen, Marta v roce vetřelce, jota nyt on sitten kehuttu viimeisen kahden päivän aikaan kolmen tuntemattoman toimesta minulle ihan estoitta. Ensin eilen taksikuski sanoi, että Soukupován uusin on fantastinen kuvaus nyky-yhteiskunnasta ja ennen kaikkea nuorten naisten asemasta siinä - ei ihan vakkarikommentti paikalliselta nelikymppiseltä lihansyöjätaksikuskilta. Sitten tänään Kirjallisuusarkistolla kyselin viimeaikojen nykykirjallisuuden perään ja kaikki kolme kahvinsa ääressä turissutta arkiston myyrää sanoi, että Soukupoválla on tässä hetkessä tilausta ja paljon. Ja vielä kirjakaupassa, kun pidin Soukupován Zmizetiä käsissäni, sain vieressä seisseeltä vanhemmalta rouvalta vahvan vakuutuksen siitä, että tuo uudempi Soukupová kannattaisi hankkia. Kun vakuuttelujen ketju alkoi olla katkeamaton, tein ostopäätöksen ja avaan uusimman Soukupován uusimman lukematta niitä edeltäneitä ja annan itseni vaikuttua.
ps. tjeckkiä osaaville mainio Soupukován haastattelu Hostissa.
1 kommentti:
Wow, taidan jäädä koukkuun tähän blogiin! :) Kiva törmätä toiseenkin arkistojenkaluajaan Tsekinmaalla. Kateeksi käy, että saat nyt olla siellä.
Lähetä kommentti